EU:n oikeuden perusteen luovat oikeusperiaatteet. SEU 2 artiklan mukaan Euroopan Unionin perustana olevat arvot ovat:

  • Ihmisarvon kunnioittaminen
  • Vapaus
  • Kansanvalta
  • Tasa-arvo
  • Oikeusvaltio
  • Ihmisoikeuksien kunnioittaminen (ml. vähemmistöt)

Euroopan Union tuomioistuimen KADI ratkaisun C-402/05 ja C-415/02 mukaan SEU 2 artiklan mukaan periaatteet muodostavat Euroopan Unionin oikeusjärjestyksen perustan. EUT:n ratkaisun mukaan edes kansainvälinen oikeus ei oikeuta poikkeamaan SEU 2 artiklaan sisältyvistä periaatteista. Periaatteista ei voida poiketa normien perusteella. SEU 49 artiklan mukaan ”Jokainen Euroopan valtio, joka kunnioittaa 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja ja sitoutuu edistämään niitä, voi hakea Unionin jäsenyyttä.” Suomikin on ilmoittanut noudattavansa SEU 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja Suomen liityttyä EU:iin vuonna 1995.

Perussopimus on ajateltavissa EU:n perusoikeutena.

Euroopan Unionin oikeusjärjestelmä poikkeaa suomalaisesta oikeusjärjestelmästä. EU-oikeudessa periaatteet velvoittavat toisin kuin suomalaisessa oikeuskäytännössä. Suomalaisessa oikeuskäytännössä oikeusperiaatteilla ei ole niin vahvaa merkitystä kuin EU:ssa. EU-oikeudellisten säädösten tulkinta ei voi olla ristiriidassa yleisten
EU-oikeudellisten periaatteiden kanssa. Jos ristiriitaa on, asia voidaan saattaa SEUT 263 artiklan mukaan kumoamiskanteena EUT:een.

EU-oikeuden oikeusperiaatteet ovat saaneet muotonsa suureksi osaksi Euroopan
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Tämä liittyy EU:n alkuvaiheiden kehitykseen. Ero suomalaiseen oikeuskäytäntöön on merkittävä, ja sen johdosta eurooppaverosta puhuttaessa tulee ottaa huomioon hyvin laaja oikeuskäytäntö, jonka tulkinta elää aikojen saatossa.

Eurooopan Union Tuomioistuin (EUT on antanut yli 20 000 ratkaisua 1950-luvulta lähtien. Unionin yleinen tuomioistuin on antanut yli 30 000 ratkaisua (entinen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin vuodesta 1989). kaikki ratkaisut eivät ole relevantteja oman eurooppavero-oikeudellisen aseman selvittämiseksi, vain
ainoastaan murto-osa tästä.

EU:n oikeuslähteet

Perussopimukset SEUT 288 artiklan mukaan ei ole sulkeva, vaan siihen sisältyy myös muita normityyppejä. Oikeuslähteet 288 artiklan mukaan ovat:

  • Asetukset (velvoittavat suoraan kaikissa jäsenvaltioissa, ja sitä tulee soveltaa sellaisenaan) kuten Neuvoston asetus (EU) N:o 904/2010 koskien hallinnollista yhteistyötä ja tietojenvaihtoa, sekä Neuvoston asetusta (EU) N:o 389/2012 koskien yhteistyötä valmisteveroissa, sekä Unionin tullikoodeksi (EU) N:o 952/2013
  • Direktiivit, kuten esimerkiksi The Anti Tax Avoidance Directive (EU) 2016/1164 veronkiertodirektiivi
    PPäätökset
  • Delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset
  • EUT ratkaisukäytäntö

Lisäksi oikeuslähteenä toimivat kansainväliset sopimukset.